kotiliesi

torstai 2. helmikuuta 2017

Nopeat porkkanaletut

Porkkana on kasviksista suosikkini. Syön sitä raastettuna, pilkottuna, paistettuna, raakana, keitoissa, keittoina… ja lettuina. En muista pinaattilettuja lapsuudesta mitenkään erityisenä suosikkiruokana, mutta aikuisiällä olen tykännyt niistä. Teen ne itse, enkä muista ostaneeni koskaan valmislettuja. Innostuin kokeilemaan myös muiden kasvislettujen ohjeita ja näiden kohdalla tärppäsi. Melko monessa ohjeessa porkkanaletut tehdään valmiista soseesta, mutta ajatus siitä ei jostain syystä houkuttanut. Näihin porkkana raastetaan, mutta vaivalloisia nämä eivät ole.


Pinaattilettuihin verrattuna etuna on etenkin se, että taikinaa ei tarvitse turvottaa. Ainekset sekaisin ja paistamaan. Ohjeesta tulee noin 12 pikkulettua, joista kahdella aikuisella lähtee nälkä hyvin.

2 porkkanaa
1 dl ruokakermaa
2 kanamunaa
3 rkl vehnäjauhoja
1 dl juustoraastetta
1 tl suolaa
mustapippuria

Kuori porkkanat ja raasta ne raastimen hienoimmalla terällä. Sekoita raasteen joukkoon muut aineet. Paista seoksesta paksuhkoja ohukaisia lettupannussa.

Lisukkeita piti hetki pohtia, koska yleensä tarjoilen sitä mitä jääkaapissa sattuu olemaan. Kohtalaisen vakituisesti lautasella näiden kaverina nähdään kuitenkin feta- tai raejuusto, salaattia ja toisinaan majoneesia.
Kuva täältä
Olen viime aikoina pohtinut omaa suhdettani kasviksiin ja kasvisruokiin. Valmistan melko kasvisvoittoista ruokaa, mutta en mistään erityisestä aatteellisesta syystä. Pohdin omia näkemyksiäni vähä-lihaisuudesta, mutta päädyin pyyhkimään monta riviä tyhjäksi. Syy taitaa olla se, että tuntuu tyhmältä vetää rajaa kasvisruoan ja liharuoan välille. Ajattelen ruokaa enemmänkin ruokalaji- kuin pääraaka-ainekeskeisesti. Chili con carne on hyvää, mutta en näe ongelmaa chili sin carnessakaan. Tofu-ramen oli hyvää, mutta niin olisi varmasti naudasta tehtykin.

Kun oma suhtautuminen kasvisruokailuun on melko neutraalilla tasolla, tuntuu omituiselta, että moni (lähipiirissä mies) on sillä kannalla, että lautasella on pakko olla lihaa, piste. Rohkenen väittää, että vastaavalla tavalla ruokaan suhtautuneet eivät ole saaneet hyvää kasvisruokaa tai ajattelevat sen olevan vain salaattia tai kasvissosekeittoa, josta ei lähde nälkä. Lötköiksi paistetut vihannekset, 100 kcal sisältävät keittoannokset ja 3 pinaattilettua eivät ehkä ole motivoivin tapa tutustua lihattomaan ruokailuun.

Kasvisruoan kokkailu on oman kokemukseni mukaan yhtä helppoa tai hanakalaa kuin lihaistenkin ruokien. Kaikki ruoanlaitto vaatii aina aikaa, enemmän tai vähemmän. Yksi merkittävä ero on kuitenkin hinta. Uskon meidän kohtuullisen kauppalaskun perustuvat osittain kasvisten määrään. Noudatan sesonkiajattelua kohtuullisesti, mutta enemmänkin sillä periaatteella, että talvella tekee enemmän mieli uuniruokia ja kesällä kevyempää. Kyllähän kurkku ja tomaatti maistuvatkin heinäkuussa paremmalle kuin helmikuussa.
 
Näihin porkkanalettuihin palaan vielä sen verran, että fodmap-sopivia niistä saa vaihtamalla vehnäjauhot gluteenittomiin tai tattarijauhoihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti