kotiliesi

maanantai 9. heinäkuuta 2018

Suklaiset vohvelit

Aamiainen on ihanaa ulkomailla, kotona viikonloppuisin, ja joskus jopa myös arkena. Jos voisin valita, söisin pannukakkuja aamiaiseksi koko loppuelämäni. Makuja vaihdellessa en varmasti kyllästyisi. Yleensä herkkuaamiaista kaivatessani valinta on helpot ja nopeat kaurapannarit, mutta aina toisinaan jaksan nähdä hiukan enemmän vaivaa. Silloin teen amerikkalaisia herkkupannukakkuja tai kaivan kaapista esiin vohveliraudan.

Vohvelien tekeminen vaatii nälkäisenä hiukan pitkää pinnaa ja aikaa, mutta panostus kannattaa. Etenkin, kun lautaselle saa suklaavohveleita vadelmilla ja jäätelöllä (ja/tai kermavaahdolla). Silloin päivä ei voi alkaa huonosti! Alkuperäinen ohje on Fazerin brownievohvelit. Muokkasin ohjetta vain jättämällä pekaanipähkinät pois. Taikina on helppo valmistaa, ja voin lisääminen takaa, että kypsyvät vohvelit eivät jää rautaan kiinni. Tarvittaessa voit sipaista hiukan öljyä vohveliraudalle.

brownievohvelit

suklaavohvelit valmiiseen pöytään

Suklaavohvelit


50 g voita
80 g maitosuklaata
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 rkl tummaa kaakaojauhetta
2 rkl sokeria
1tl vaniljasokeria
2 munaa
4 dl maitoa

öljyä paistamiseen
vaniljajäätelöä ja vadelmia

Sulata voi ja suklaa mikrossa tai vesihauteessa.

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää maito ja munat kuivien aineiden sekaan ja sekoita tasaiseksi. Lisää taikinaan sulatettu voi–suklaaseos.

Paista vohveliraudalla voissa. Voit käyttää joko belgialaista tai tavallista vohvelirautaa. Nosta paistetut vohvelit ritilän päälle jäähtymään.

Vohveleista tulee jäähtyessä rapeita.

valmiiseen pöytään

Mietitkö mitä muuta voisit vohveliraudalla paistaa? Kokeile vohvelikeksejä!

Kokeile herkkuhimoon myös:


Kermaista vadelmavaahtoa
Alkoholitonta kevyempää tiramisua
Kotijäätelöä ilman jäätelökonetta

torstai 28. kesäkuuta 2018

Paahdettu basilika-perunasalaatti

Toukokuun satokausireseptini pääraaka-aineena oli raparperi. Kesäkuussa parrasvaloihin on syytä nostaa varhaisperunat. Uuden sadon perunat eli varhaisperunat ovat monelle ruokaharrastajalle samassa asemassa kuin parsa, ja satoa odotetaan jo maaliskuussa. En itse suhtaudu uusiin perunoihin niin intohimoisesti, että pakastaisin kesäkuussa perunoita joulupöytään, mutta pidän niistä kuitenkin paljon, ja syön useamman kerran kesän aikana.

Peruna on meillä kesän jälkeen arkiruoissa melkoisen pienessä roolissa, eli lähinnä muusina ja lohkoina. Teenkin lohkoperunat yleensä perinteisesti ”vanhoista perunoita”, mutta viime vuonna kokeilin uusien pottujen paahtamista. Se oli rakkautta ensipuraisulla! Paahdettu uusi peruna maistuu todella hyvältä, ja siitä syntyy hauska lisuke vähällä vaivalla.

Paahdettuun perunasalaattiin tulee perunoiden lisäksi muitakin kesäkuun sesongin raaka-aineita, eli kevätsipulia ja basilikaa. Kevätsipuli on miedompaa kuin perinteinen keltasipuli, eikä sitä sen vuoksi tarvitse kypsentää. Sipulista voi käyttää kaiken, eli silppua mukaan myös vihreä varsi. Basilikasta ja öljystä valmistuu nopeasti herkullinen basilikaöljy, joka ei edes kaipaa suolaa makua tuomaan. Basilikaöljyn voi myös valmistaa hyvissä ajoin etukäteen.

Perunan ja sipuleiden hinta on tällä hetkellä jo melko alhainen. Perunan kilohinta on noin 1,50-2€ ja sipulin nippuhinta (noin 5 sipulia) noin 1,50€. Fetan hinnaksi arvioin noin 2€, ja basilikapuntin saa myös noin 1,50€ hintaan. Yhteensä neljän hengen lisukesalaatin hinnaksi tulee siis noin 6,50€€ ja annoksen hinnaksi 1,60€. Edullista siis jälleen kerran, eli satokausiajattelu kannattaa.


Paahdettu basilika-perunasalaatti

neljälle

noin 16 uuden sadon perunaa
2 rkl öljyä
½ tl suolaa
2 kevätsipulia
200 g fetajuustoa
4 rkl basilikaöljyä

Pese perunat huolellisesti puhtaaksi. Halkaise perunat 3-6 osaan ja laita kulhoon. Kaada perunoiden päälle öljy ja pyörittele huolellisesti sekaisin. Levitä perunat pellille ja ripottele päälle suolaa.

Paahda perunoita 225 asteessa noin 20-25 minuuttia, kunnes ne ovat kullanruskeita.

Hienonna sillä välin 2 kevätsipulia. Murenna fetajuusto kuutioiksi. Sekoita kevätsipuli, fetajuusto ja basilikaöljy keskenään. Lisää paahdetut perunat ja sekoita. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa ripaus suolaa.

Nauti perunasalaatti sellaisenaan, tai paista kaveriksi kalaa tai broileria.

Vinkki: voit jättää pienen osan fetajuustoa ja kevätsipulia sivuun, ja ripotella ne valmiin ruoan päälle.


Basilikaöljy


1 puntti basilikaa
½ - 3/4 dl öljyä

Mittaa ainekset pienehköön, mielellään korkeareunaiseen kulhoon. Sekoita ainekset sauvasekoittimella. Lisää öljy erissä, kunnes lopputulos on tasainen.

Basilikaöljy säilyy hyvänä ainakin muutaman päivän. Perunasalaatista yli jäävän öljyn voi käyttää vaikkapa nopeaan arkipastaan: keitä pasta, sekoita joukkoon basilikaöljy, mausta suolalla ja pippurilla, raasta päälle parmesaania ja ripottele joukkoon muutama pinjansiemen.

Kokeile myös:


maanantai 25. kesäkuuta 2018

Muistojen maanantai: päiväristeily Tallinnaan

Juhannukselle luvattiin tänä(kin) vuonna sateita, ja useamman vuoden peräkkäinen mökkeily ei houkutellut. Oli siis keksittävä jotakin muuta ohjelmaa kolmelle vapaapäivälle. Pohdinnassa oli yön yli retki metsään tai matka Tallinnaan. Katsoinpa läpi äkkilähtöjäkin, mutta lopulta Tallinna vei kuitenkin voiton. Alkuperäinen ajatukseni Tallinnassa yöpymisestä vaihtui juhannuspäivän päiväristeilyyn, ja 10 tuntia maissa riittikin vallan hyvin.

Mitä Tallinnassa sitten voi tehdä juhannuksena? Syödä tietenkin! Suunnittelin aikataulun niin, että ehdimme hyvin syödä sekä lounaan että päivällisen. Maissa olo vaati hiukan aikataulutusta siksi, että melko suuri osa ravintoloista oli Suomen tapaan suljettu viikonloppuna. Ravintoloiksemme valikoituivat Telliskivestä F-hoone ja vanhasta kaupungista Rataskaevu 16.

F-hoone on meille aiemmilta reissuilta tuttu. Olisin halunnut kokeilla jotakin muuta välillä, mutta en siksi, että F-hoonessa olisi mitään vikaa. Itse asiassa se taitaa olla yksi ainoista oikeista ravintoloista joissa olen syönyt yli kaksi kertaa. Melkoinen saavutus siis. Ruoka on F-hoonessa hyvää, palvelu ystävällistä ja hinnat todella edullisia. Parasta ravintolassa on kuitenkin sen miljöö. Ravintolassa riittää silmille tutkittavaa, eikä ruoan odottaminen ole tylsää. Pääruokaa saa nimittäin hiukan odottaa, joten suosittelen ehdottomasti syömään alkupalat. Ravintolan ruokavahvuus on selkeästi alkuruoissa, jotka ovat aiemmillakin kerroilla olleet erinomaisia. Pääruokien laatu hiukan vaihtelee, mutta tällä kerralla lautaselta löytyi vain oikeita kypsyyksiä ja makuja.

Valmiiseen pöytään

Valmiiseen pöytään
Alkupalat kahdelle

Valmiiseen pöytään
Naudanliha kebab ja uudet perunat

Valmiiseen pöytään
Possunposkea ja broccolinia
F-hoonen jälkeen suuntasimme ruoansulatuskävelylle. Telliskiven alue on vanhaa teollisuusaluetta, joka muuttuu melko huimalla vauhdilla. Alueella on hauska kierrellä, ja siellä on yleensä paljon ihmisiä. Juhannuksen vuoksi lähes kaikki liikkeet olivat suljettuja ja ihmisiäkin oli liikkeellä huomattavasti vähemmän. Hiljaisuus ei haitannut, mutta alueen suosikkiliikkeeni Homeart oli valitettavasti myös kiinni. Homeartissa myydään hiukan Granitin tyylisiä tuotteita, virolaisittain melko halvalla. Jos Tallinnaan matkustaminen tuntuu tylsältä ja kiertelet aina vain vanhassa kaupungissa, niin suosittelen Telliskiven aluetta.

Valmiiseen pöytään

Valmiiseen pöytään

Valmiiseen pöytään

Valmiiseen pöytään

Valmiiseen pöytään

Telliskivestä jatkoimme vanhan kaupungin suuntaan. Ohjelmassa ei ollut ruokailun lisäksi juuri muuta, mutta sää oli onneksi loistava koko päivän ajan. Olen viime vuosina keskittynyt Tallinnassa lähinnä syömiseen ja Telliskiven alueella tai ostoskeskuksissa kiertelyyn. Vanha kaupunki tuntuu loppuun kävellyltä, eikä siis varsinaisesti kutsunut, mutta sää houkutteli kuitenkin kävelemään sinne. Muurien alussa olevien Patkulin portaiden kohdalla ehdotin ylös kiipeämistä. Viimeksi olen kiivennyt portaat tammikuisessa myräkässä. Tällä kerralla jatkoimme ylhäällä matkaa rakennusten väliin, ja hämmästyttävästi löysimme alueen, jossa kumpikaan ei ollut koskaan käynyt. Kartalla alueelle ei ole merkitty mitään nimeä, mutta kylteissä luki yläkaupunki. Sijainti on siis vanhan kaupungin länsipuolella. Ja ai että miten ihanan värisiä taloja sieltä löytyikään!

Valmiiseen pöytään

Valmiiseen pöytään

Valmiiseen pöytään

Valmiiseen pöytään

Muutaman tunnin kiertelyn jälkeen suuntasimme illalliselle, vaikka molemmat huokailivat, että ei tässä nälkä vielä päässyt yllättämään. Ravintola oli siis Rataskaevu 16, joka nimensä mukaisesti sijaitsee kyseisessä osoitteessa. En ollut aiemmin käynyt tässä ravintolassa, mutta olen monesti siihen kuitenkin törmännyt. Kokemus oli todella hyvä ja tarjoilija oli mukavan asiantunteva.

Tarkoituksenamme oli syödä vain pää- ja jälkiruoat, koska nälkähän ei siis vielä ollut. Menua selatessa ehdotin kuitenkin, että jos jaetaan yksi alkuruoka. Niin eteen sitten tuli juustolautanen, joka oli todella herkullinen. Pääruokaa sai täälläkin hetken odotella, mikä lauantaina on ihan tavallista. Ruokien odottelu sujui joutuisasti, sillä tämäkin ravintola oli sisältä todella kaunis, mutta kuitenkin sen verran pieni, että en viitsinyt häiritä viereisten pöytien ruokailijoita kuvaamalla. Pääruoka oli erinomaista, ja samoin jälkiruoka. Arvoin tovin pullavanukkaan ja suklaakakun välillä päätyen suklaakakkuun. Ihanan valuva suklaakakku oli täydellinen päätös herkuttelupäivälle.

Valmiiseen pöytään


Valmiiseen pöytään
Valikoima virolaisia juustoja ja kurpitsansiemenleipä
Valmiiseen pöytään
Kananrintaa ja paksoita

Valmiiseen pöytään
Turskaa, linssejä ja kyssäkaalia

Valmiiseen pöytään
Lämmin suklaakakku, jäätelö ja vadelma-limettikastike
Illallisen jälkeen ihastelimme vielä hiljaisia katuja ja kauniita rakennuksia. Keskiyön jälkeen kotiutuminen ja päivän herkuttelu takasivat, että uni maistui. Jos siis pohdit jo nyt, että mitähän sitä vuoden päästä juhannuksena tekisi, niin suosittelen lämpimästi päiväristeilyä. Saat juhannukselle kuuluvan ähkyn, mutta et joudu grillaamaan makkaraa vesisateessa itikoita vältellen :)

Valmiiseen pöytään

Valmiiseen pöytään

Valmiiseen pöytään

Valmiiseen pöytään

Lue myös muut Muistojen maanantain osat:


perjantai 15. kesäkuuta 2018

Taste of Helsinki 2018

Mainos Electrolux

Alkukesän odotetuin ruokatapahtuma eli Taste of Helsinki valtaa tänä viikonloppuna Helsingin Töölönlahden puiston. Tapahtuma järjestetään seitsemättä kertaa, ja siellä on edustettuna 9 ravintolaa, jotka tarjoilevat yhteensä 36 erilaista annosta. Ravintolavalikoima on vaihtunut viime vuodesta, ja tänä vuonna mukana on ensimmäistä kertaa myös yksi ravintola Suomen rajojen ulkopuolelta, eli Tukholmasta Esperanto.

Aiempina vuosina Taste of Helsinki järjestettiin Kansalaistorilla Musiikkitalon ja Kiasman välissä. Paikkaa oli kuitenkin jouduttu vaihtamaan rakenteilla olevan kirjaston vuoksi. Muutos ei ole suuri, vaan tapahtumasta pääsee nauttimaan kivenheiton päässä Töölönlahden puistossa. Lounasaikaan tapahtuma-alueella oli mukavan väljää, vaikka alue onkin aiempia vuosia pienempi.

Positiivisena erona on nurmikon puuttuminen, sillä Kansalaistorilla alustana on nurmikkoa, kun taas Töölönlahden puistossa kivetystä. Tänä vuonna sää taitaa suosia joitakin aiempia vuosia paremmin, eikä (rankka)sateen riskiä taida olla. Nurmikko kuitenkin on kastuessaan muuttunut nopeasti mutaiseksi, joten kivetys toimii varmasti paremmin.

Taste of Helsingin tapahtuma-aika on torstaista sunnuntaihin. Lauantain aukioloajat ovat 11-15 ja 17-22.30. Sunnuntaina herkuttelemaan pääsee päivällä kello 12-17. Vielä ehtii siis hyvin mukaan!






Sisäänpääsyn tapahtumaan tarjosi Electrolux, jonka Chef's secrets -teltalla pääsimme seuraamaan leikkimielistä kokkisotaa. Kaksi kilpailevaa joukkuetta muodostui kahdesta Kokkimaajoukkueen kilpailijasta ja Kotilieden bloggaajista. Punaisen joukkueeseen pääsi Frutti Di Mutsi ja siniseen joukkueeseen Suklaapossu. Kilpailijoiden tehtävänä oli valmistaa 20 minuutissa 3 erilaista lämmintä voileipää. Voittajajoukkue valittiin huutoäänestyksellä, ja voittajaksi ylsi punainen joukkue. Oma suosikkini maistamistani leivistä oli kyllä sinisen joukkueen vege-leipä, mutta onneksi molemmat joukkueet kuitenkin palkittiin.

Punaisen joukkueen leivät

Sinisen joukkueen leivät



Sitten itse tapahtumaan ja sen sisältöön, eli ruokaan. Olen lukenut tapahtumasta useita kertoja, nähnyt upeista annoksista kuvia ja saanut yleiskäsityksen, mutta en ole kuitenkaan koskaan siellä käynyt. Olen viime vuosina viettänyt enemmän aikaa street food -tapahtumien kuin fine diningin parissa, joten siksi mahdollisuus Taste of Helsingissä vierailulle tulikin hyvään aikaan. En juuri koskaan ruokaile sellaisissa ravintoloissa, jotka tapahtumassa ovat edustettuna. Erinomaisesti valmistettuja ruokia syö tietysti mielellään, ja siksi tällaiset maisteluannokset ovat loistava tapa tutustua ravintolaan etukäteen ja muodostaa sitten mielipiteensä.

Söin 5 annosta, ja niistä kaikki olivat erittäin herkullisia. Maistelin myös seuralaiseni lautasten sisältöjä, ja sain käsityksen noin kymmenestä ruoasta. Suosikkejani olivat Garden by Olon friteerattu kukkakaali ja limetti-jälkiruoka.

Sky: Sallan villiä poroa, mäntyistä punajuurilientä, ruskeavoi-puikulamysliä ja selleriä

Esperanto: Purjo/ hapankerma/ piparjuuri 

Ragu: Paahdettua maa-artisokkaa, vihreää omenaa, savustettua kirjolohenmätiä & hapanjuurivohveli

Garden by Olo: friteerattua kukkakaalia, pikkelöityä merilevää ja misolla maustettua voi-valkoviinikastiketta 

Ragu: Metsämansikkajäätelöä, mallasgranolaa, suolakaramellia & suolaheinää
Garden by Olo: Ryppylimettiä ja kuusta 

Lähtisinkö tapahtumaan uudestaan? Kyllä lähtisin, ja itse asiassa ensi vuosi onkin jo sovittu seuralaisen kanssa kalenteriin :)

torstai 31. toukokuuta 2018

Raparperi-kaurapaistos ja maidoton vaniljakastike

Tein parvekkeella ilahduttavista raparpereista toukokuun satokausikasvisten innoittamana raparperi-kaurapaistosta, eli omena-kaurapaistoksen kesäistä serkkua. Uuniherkku ei vaadi monimutkaisia työvaiheita, ja siihen sopii mainiosti niin keväät ohuet raparperit kuin loppukesän hiukan paksummatkin varret. Raparperi ja kaura sopivat hyvin yhteen, ja raparperin happamuus häipyy uunissa.

Raparperin happamuus johtuu kasvissa olevasta oksaalihaposta. Raparperia ei suositella nautittavaksi raakana, ja kasvin lehdet ovat myrkyllisiä. Kohtuullisissa määrin oksaalihaposta ei ole haittaa, mutta se kuitenkin sitoo elimistöstä kalsiumia. Jos siis innostut nauttimaan sitä esimerkiksi kiisselinä tai useita piirakkapaloja kerralla, kannattaa seurana nauttia kalsiumpitoisia tuotteita, eli esimerkiksi maitoa, vaniljakiisseliä tai jäätelöä. Oksaalihaposta huolimatta raparperi on kunnon terveysherkku, ja siinä on muun muassa A-, C- ja K-vitamiineja, magnesiumia ja kaliumia.

Raparperin seuraksi sopii erittäin hyvin jäätelö ja vaniljakastike jo edellä mainitun kalsiumin saannin vuoksi, mutta ehdottomasti myös maun vuoksi. Olen viime aikoina koittanut vähentää maitotuotteita, sillä olen saanut laktoosittomastakin maidosta vatsan kipeäksi. Pienet määrät ovat edelleenkin soveltuvia, ja siksi paistoksessa on käytetty voita. Vaniljakastikkeen kanssa tahdoin kuitenkin tehdä testin, ja tein kastikkeen kauramaitoon. Kastike onnistui reilusti yli odotusteni. Olen nimittäin aiemmin kokeillut kauramaitoon tehtyä kaakaota, jolloin kuumennettu juoma maistui lähinnä suklaakaurapuurolta. Kastikkeessa kauran maku ei maistunut, vaan lopputulos oli pätevän vaniljainen. Desilitrassa kaura-, riisi- tai soijamaitoa (tai -juomaa) on 120 mg, eli 15 % päivän kalsiumin saantisuosituksesta. Ne ovat siis yhtä hyviä kalsiumin lähteitä kuin tavallinen maito.

raparperipaistos kaurapaistos

Vaniljakastiketta valmistaessa kannattaa huomioida, että lopputuloksesta tulee pehmeämmän makuinen, kun käytössä on vaniljasokeri, ei vanilliini. Mikäli kuitenkin kaapissa on vain vanilliinia ja kastiketta tekee mieli, niin lisää se vasta kunnolla jäähtyneeseen kastikkeeseen. Kuumassa kastikkeessa mausta tulee helposti kitkerä. Vaniljakastike ei paksuunnu jäähtyessään, joten sitä kannattaa malttaa keittää tarpeeksi kauan.

Raparperin sesonki kestää suurin piirtein toukokuusta elokuuhun. Raparperi on todella helppohoitoinen, ja suorastaan itsenäisesti kasvava kasvi, ja sitä saa siis helposti jopa ilmaiseksi omasta pihasta, kaverin pihasta tai vaikka työkaverilta. Ei se kaupassakaan kallista ole, sillä supermarketin vihannesosastolla 500 grammaa raparperia maksoi vain noin 1,50 euroa. Arvioisin siis kahden hengen raparperi-kaurapaistoksen hinnaksi hiukan reilu euron. Maidottoman vaniljakastikkeen hintalappu puolestaan on noin 0,80 euroa, kun käytössäni oli noin 1,80 euroa maksava kauramaito ja tavallisia kananmunia.

satokausikalenteri

Raparperi-kaurapaistos

kahdelle

2-2½ dl raparperia pilkottuna, eli noin 2 vartta
75 g voita
1 tl + ¼ dl sokeria
2 dl kaurahiutaleita

Huuhtele raparperin varret huolellisesti ja pilko pieniksi paloiksi. Todella paksut, jo hiukan vanhemmat varret voi kuoria ennen pilkkomista. Kaada raparperit yhteen isoon kulhoon tai kahteen annoskulhoon. Ripottele raparperien päälle teelusikallinen sokeria. 

Sulata voi mikrossa. Lisää sulaan voihin sokeri ja kaurahiutaleet ja sekoita hyvin. Lusikoi kauraseos raparperien päälle. Paista paistosta 200 asteessa noin 25-30 minuuttia.

Anna jäähtyä hetki ja nauti vaniljakastikkeen tai jäätelön kera.

raparperi-kaurapaistos

maidoton vaniljakastike

Maidoton vaniljakastike


2,5 dl kauramaitoa
1 kananmuna
1 rkl perunajauhoja
2 tl sokeria
¾ tl vaniljasokeria

Sekoita kauramaito, kananmuna, perunajauhot ja sokeri hyvin keskenään. Kuumenna kastiketta keskilämmöllä koko ajan vispilällä hyvin sekoittaen, kunnes kastike on paksuuntunut sopivaksi. Ota kattila pois liedeltä ja sekoita joukkoon vaniljasokeri.

Anna jäähtyä kunnolla jääkaapissa.


Kokeile myös:


Mustikkaherkku
Vadelmavaahto
Raparpericurd

tiistai 29. toukokuuta 2018

Parmesaani-broileripyörykät

Lihapullat ovat arjen helpottajia, ja yleensä varma valinta. Vaihtelua lihapulliin saa valitsemalla lihaksi broilerin jauhelihan. Pelkällä broilerin jauhelihalla lopputulos saattaisi olla kuitenkin hiukan kuiva, joten sekaan kannattaa lisätä (voimakasta) juustoa tuomaan hiukan rasvaisuutta ja makua. Kun taikinaan sekoitetaan vielä raastettua kesäkurpitsaa, ollaan jo lähes täydellisyyden tuntumassa.

Kävin jokin aika sitten töiden merkissä Stockmannin Herkussa, ja vilkaisin ohi mennessäni arjen pikaruokien hyllyä. Ei siis mitään eineksiä, vaan nopeiden ruokaohjeiden tiskiä, jossa on sekä reseptejä että pääraaka-aineksia samassa paikassa. Otin kyseisen viikon ohjeet mukaan, koska listalla oli herkullisen kuuloinen juustoisten kananlihapullien ohje. Harva valmis reseptin on kuitenkaan heti FODMAP-sopiva, vaan ne vaativat muokkaamista. Tästä ohjeesta poistin valkosipulin ja tuoreen chilin, ja korvasin ne mausteilla. Kahden kerran kokeilun jälkeen totean lihapullat erittäin mainioiksi!


Parmesaani-broileripyörykät

neljälle

400g broilerin jauhelihaa
1 kananmuna
3 rkl korppujauhoja
100 g raastettua kesäkurpitsaa
1 dl parmesaaniraastetta
¾ tl suolaa
1/3 tl valkopippuria
ripaus chiliä
400 g tomaattimurskaa
50-100 g juustoraastetta

Raasta kesäkurpitsa karkeaksi raasteeksi ja purista pois ylimääräinen neste raasteesta. Raasta parmesaani hienoksi.

Sekoita kulhossa kaikki muut ainekset paitsi tomaattimurska ja juustoraaste. Pyöritä taikinasta lihapullia ja aseta ne voideltuun uunivuokaan. Paista 175 asteessa noin 20 minuuttia.

Lisää paistettujen lihapullien päälle tomaattimurskaa ja juustoraastetta. Gratinoi lihapullia vielä 2–3 minuuttia, kunnes juusto on sulanut ja saanut väriä.

Tarjoile keitetyn riisin kanssa.




Kokeile myös: